Jällivaara 28. – 29.6.2014

Keväällä, heti  Riikan reissun jälkeen aloimme Riitan kans miettimään et olis kiva käyä Ruohtin puolella näytelmissä. Piteå on moneen kertaan nähty, joten se oli kakkossijalla, mutta Jällivaarasa en ollut vielä käynyt.

Hotelli varattiin hyvissä ajoin ja sit koirien ilmoittamiset sinne. Multa ilmoitettiin ainoastaan Jehu ja Riitta ilmoitti Cassun ja Lilan. Vielä Riitan äidin pommi Timi mahtui mukaan.

Lähtöpäivän aamuna vein Tiltan ja Assin hoitoon Mallalle. Meinasin palata takas Tiltan luo, ku se itki meijän perään surkiasti. Kovetin luontoni ja jatkettiin Jehun kans takas kotiin.
Kahden pintaan tuli Riitta ja pakattiin pirssiin mun ja Jehun kamat sekä ittemme tietty.  Pirssin keula kohti Oulua ja sieltä Cassu  kyytiin.

Matka meni  joutuin ja jouhevasti. Pitkästä aikaa sain istua vänkärin paikalla ja olla vaan. Onneks oli ”tomppa” mukana reittiä näyttämäsä, olen tunnetusti huono kartanlukija.
Tie oli muuten hyvä, mutta ennen Jällivaaraa oli jotain ihme soraa revitty tielle n. 20 km  joutui ajamaan kieli keskellä suuta ja viittäkymppiä lujempaa oli turha siinä kuulalaakerien päällä ajaa.

Muutamia kuvia tuli otettua menomatkalla likasen tuulilasin lävitte, kiitos mäkäräiset sun muut öttiäiset.

Ohitamme jotain haaveilijaa täsä, muuten pysyimme omalla kaistalla.
Oli tarkoitus taivaanrantaa kuvata, mutta kännykkäni kamera ....

Maisema meni jo.

Maisemantapaista

Lenkillä Jällivaarassa ennen nukkumaan menoa.
Yritin saaja noita lumikohtia kuvaan.

Hotelli oli kait keskellä kaupunkia, kiva hiljainen. Koiraporukoita siellä oli yllättävästi, mut ei niistä tietenkään mitään harmia ollu meille.
Huoneeseen oli pedattu kolme petiä, joista yhden pistimme heti rullalle ja kasaan. Siihen kohti mahtui hyvin Jehun poksi, jossa se vietti yönsä. Emme viitsineet poikia (Jehu ja Cassu) härnätä.  Timin kans ei ollut kummallakaan mitään nokankoputuksia. Yö meni rauhallisesti, mitä ny Jehua piti käyttää pissalla puol nelijä aamulla.
Aamupalan jälkeen pirssin pikapakkaus ja nokka kohti näyttelyaluetta, joka ei kaukana ollutkaan.

Itte en menny näyttelyyn isoja oottaen, ku kuulin et sinne oli tulossa pari muutakin urosta. Toivoa aina sopii, mut tuomari sitte päättää kuitenki.

Timi alias Tirhan Gamma Ray

Timi oli ensimmäisenä kehässä saaden val ERI 2, SA. Harmittavasti jäi kuitenki  iliman CACIB:ia.

Jonkin ajan oottelun jäläkeen oli eurasierit vuorosa.
Juniorluokan uros

Lejonbols Gyllenkroks Astrakan

Lejonbols Gyllenkroks Astrakan

Junnuluokan uros heittäytyi maate kehässä eikä tuomari sitä sitte koskenut lainkaan.
Avoimenluokan uros

Lejonbols Pommes Mondolin

Lejonbols Pommes Mondolin

Avoimen luokan uros pakitteli hieman myös.
Valioluokan uros

Jehu alias Ares vom Federbach

Jehu alias Ares vom Federbach

Jehun vuoro seuraavana ja tuomari joutui hieman pakittamaan, ku herranen päätti heittää takapuolella hierasten. Jehu putsas pöydän, VAL ERI 1, SA, PU 1, SE MVA, CACIB, ROP (C.I.B vielä vahvistamaton).
Narttuja oli kaksi paikalla, tosin en tiedä mitä ne saivat, mutta Riitta otti kuvat  kuitenki.

Juniorluokan narttu

Cool Surprise Nikita

Cool Surprise Nikita

 Valioluokan narttu

Pasofino´s Chamira

Pasofino´s Chamira

Jälleen  hieman odottelua ja alkoi samojedit. Mää napsin kuvia niistä jotka esillä olivat. Muutama esitettiin harmittavasti ihan liian lähellä tuomaria, joten niistä ei hyviä kuvia saanut.

FI MVA Cassias Guapass "Cassu" 2 years

Cassu oli val ERI 1, SA, PU1, CACIB, ROP (Ruotsissa ei samojedinkoirille jaeta sertiä kuin käyttöluokassa.)

FI MVA Smiling Snowball Last Sensation "Lila"

Lila puolestaan ERI 1, jälleen harmittavasti jäi CACIB saamatta.

Isossa kehässä kävimme läpijuoksun Jehun ja Cassun kans, joten ei ku jälleen auton pakkaus ja tienpäälle kohti kotosuomea.

Tämmösiäki päästiin näkemään.

Poro parka oli paossa tiellä öttiäisiä, jotka piirittivät sitä.
Se nyki ja täris, teki mieli mennä ohovia suhhuuttaa ympäriinsä, jos olis auttanu.

Ihmeteltiin siinä ajaessa et miks autoista lentelee nii saakelisti kiviä. Yks rekka lennätti keskelle tuulilasia kiven, joka sai aikaan pienen halkeamanalun.  =(
Päästessämme  sinne, jossa edellispäivänä oli sora tielle levitetty näimme syyn miksi niitä kiviä sateli vastaan tulevista autoista. Ruotsalaiset olivat tietöissä. Kuumaa pikeä laskettiin soran päälle pahimman ruuhkan aikaan. Voi sun s******! Siis 20 km pietyllä soratiellä ajelua, ei tehnyt autolle hyvää. Päästyämme asfaltille pysäytimme auton  ensimmäiselle mahdolliselle levikkeelle ja putsasimme kaiken pikimoskan, johon yletyimme, pois vanteista ja auton alustasta. Matka jatkui vasta sen jälkeen.

Haaparannassa kävimme kaupasa, mut mulle ei tainnu mitään tarttua sieltä mukaan.
Oli jotenki ihanan tuttua ja turvallista tulla Suomen puolelle ajelemaan. Maisemat ja liikennemerkit tuttuja ja  tietyötkin paremmin organisoituja. Tosin taisimme allergisoitua tietöihin .

Cassu vietiin takas kotiin Ouluun ja Malla oli tuonut tyttäret kotiin oottamaan. Oltiin kotona jotain 23 – 24 maissa, jos muisti pelaa. Ihana omaan sänkyyn päästä köllöttelemään.

Kiitos kyydistä ja seurasta Riitta.